Liikkumistavalla
on väliä! Det spelar visst roll
hur du rör dig! The way you travel matters!
Nyt selvitetään korkeakouluopiskelijoiden ja
-henkilökunnan liikkumistapoja. Vastaa viisaan liikkumisen pikatestiin ja saat tietää millainen liikkuja olet! Samalla olet mukana HSL:n lipputuotteiden arvonnassa. Testiin pääsee alla olevien linkkien kautta ja siihen voi
vastata 11.5. asti.
Viisaan liikkumisen äkkiryhmä tuli ja meni ja enää siitä on
jäljellä ilkikurinen muisto. Kiitos ohilkulkijoita hämmentäneet, ilmapalloja puhaltaneet,
hitaasti liikkuneet ja yksityisautoa työntäneet äkkiryhmäläiset!
Lähettilään
äkkimuistio huhtikuun 2. päivän äkkitapahtumista
Urhoolliset osallistujat, jotka tekivät pariminuuttisesta hienon ja tärkeän.
Iskua seuraamaan jääneet kommentoivat mm. näin:
- Tuntui kuin olisi tapahtunut jotain laitonta
- Oliko oikeutettua tuoda auto keskelle toria ja
pitää sitä tyhjäkäynnillä?
- Provokaatioksi melko herttaista
Video kertoo kuitenkin enemmän kuin tsiljoona sanaa, joten katso Aleksi Tuompon mainio raportti Voima-TV:ssä!
Ps. Äkkiryhmässä käytetty, yksityisauton roolia
esittänyt ajopeli on oikeassa arkielämässään City Car Clubin
yhteiskäyttöauto, joka kuuluu myös CCC:n opiskelijapakettiin.
Mitä yhteiskäyttöautoilulla tarkoitetaan? Miten auton
yhteiskäyttö toimii ja voiko se toimia? Meneekö homma vaan hankalaksi kun monen
tuhannen ihmisen pitäisi mahtua eri aikoina samoihin autoihin. Syövätkö nopeat
hitaat? Kyselin yhteiskäyttöautoilusta opiskelijoilta:
No. Olen tässä Viisaan liikkumisen lähettiläänä päässyt (ja
joutunut – pelkään kaupunkiautoilua!) tutustumaan autojen yhteiskäyttöön ja
autojen yhteiskäyttöpalvelu City Car Clubin systeemiin. Homma toimii näin:
rekisteröidytään palveluun, käydään saamassa lyhyt perehdytys City Car Clubin
toimistolla, varataan käytettävä auto netissä ja talsitaan auton luokse. Autoja
on yli sadassa pisteessä eri puolilla Helsinkiä. Auto avautuu palvelunumeroon
soittamalla ja auton avaimet odottavat auton sisällä. Sitten vain ajamaan! Ja
lopulta auto palautetaan joko lähtöpisteeseen tai johonkin muuhun niistä yli
sadasta pisteestä (riippuen sopimustyypistä). Oikeasti aika yksinkertaista –
jopa autoihin ja autoiluun tottumattomalle. Erilaisia autoja on runsaasti eri
puolilla kaupunkia ja auton voi ottaa käyttöön nopeallakin varoitusajalla.
Rehellisesti sanottuna yhteiskäyttöauto jännitti aluksi – epävarmana kuskina olin varma, että romutan sen ensimmäisessä risteyksessä. Vähän sama tilanne kuin joskus isän autoa lainatessa. Autoilin CCC:n opiskelijapakettiin kuuluvalla
kaupunkiajokilla. En ole koskaan ymmärtänyt autoista mitään enkä erota autoa
toisesta. Nytkin kävi niin, että parkkihallissa lampsin tyytyväisenä
vaaleansinisen Bemarin luokse näpsyttelemään avaimia, kunnes ystäväni
huomautti, että eikö sun pitänyt olla liikenteessä pienellä, vaaleansinisellä Fiatilla.
Pikku-Fiat onkin osoittautunut suurimmaksi huolenaiheekseni: se oli kaunis kuin
karkki ja ajaminen oli ketterää, kivaa - ja koukuttavaa. Olen alkanut haaveilla
kesäisistä ajoretkistä lähikuntiin ja kaukaisimmille uimarannoille. Olin myös
ehtinyt unohtaa yhden autoilun parhaista puolista: laulamisen! Mikään ei vedä vertoja
autossa laulamiselle, ei mikään! (Miksi se on niin kivaa?)
Eromme oli haikea ja
minua harmitti, etten voinut lunastaa uutta vaaleansinistä ystävää ikiomaksi.
Yhteiskäyttöautoon kun ei voi jättää omaa autolaulamisen CD-kokoelmaa, ripustaa
omaa wunderbaumia tai käydä unettomina öinä ihailemassa sitä omassa parkkihallissa.
Eihän tässä näin pitänyt käydä. Minun piti mollata
yksityisautoilua ja pönkittää kevyttä ja julkista liikennettä ja niiden
sopivana jatkeena toimivaa yhteiskäyttöautoilua. Olen pohtinut vakavissani,
voiko autojen yhteiskäyttö lopulta lisätä autoilua? Eikö muillekin käy näin:
autoilusta tuleekin liian hauskaa ja liian helppoa (kun ei tarvitse huoltaa,
vakuuttaa, katsastaa, jne.)? Yhteiskäyttöauto alkaa tarttua mukaan lyhyille
kauppareissuille ja huviretkille. Löytyykö aiheesta tutkimusta? Onko kukaan
selvittänyt, onko yhteiskäyttöautoilu kupla vai ratkaisu?
Google heitti eteeni Ville Voltin liikennevirastolle vuonna
2010 tekemän selvityksen, jossa todetaan seuraavaa:
”Autojen yhteiskäytön
vaikutusten arviointi on haastavaa, koska yhteiskäyttöautoilun aloittavista
henkilöistä osa käyttää autoa aikaisempaa enemmän (autottomat liittyjät) ja
osalla taas henkilöauton käyttö vähenee (autosta luopuvat). Lisäksi syntyy
osittain spekulatiivinen vaikutus sitä kautta, että osa järjestelmään
liittyvistä jättää tämän ansiosta auton hankkimatta. Useissa tutkimuksissa on
osoitettu, että kokonaisuutena autojen yhteiskäyttö kuitenkin lisää kävelyä,
pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä sekä vähentää henkilöauton käyttöä ja
kasvihuonekaasujen päästöjä. Autojen yhteiskäyttö myös säästää huomattavasti
kaupunkitilaa pysäköintipaikkojen tarpeen vähenemisen myötä.”[1]
Jos tämä selvitys osaa ennustaa käyttäytymistäni, voin siis
huokaista helpotuksesta: Yhteiskäyttöautoiluni tulee olemaan suunniteltua ja
toimimaan nimenomaan joukkoliikenteen täydentäjänä. On myös oletettavaa, etten
opiskelijaelämän muuttuessa työ- tai vaikka suurperhe-elämäksi, turvaudu oman
auton ostoon.
Silti mietin, voinko ensi kesänä autoilla uimarannalle? Onko
huviautoilu koskaan perusteltua? Edes yhteiskäyttöautolla? Vai pitäisikö valita
uimaranta, jolle pääsen ilman tuota kesätaivaan sinistä nelipyöräistä toveriani?
[1] Voltti
2010, 12. Tutkimus kokonaisuudessaan osoitteessa: www.eco2.fi/uploads/hankkeet/lts_2010-45_autojen_yhteiskayton_web.pdf
