Mitä yhteiskäyttöautoilulla tarkoitetaan? Miten auton
yhteiskäyttö toimii ja voiko se toimia? Meneekö homma vaan hankalaksi kun monen
tuhannen ihmisen pitäisi mahtua eri aikoina samoihin autoihin. Syövätkö nopeat
hitaat? Kyselin yhteiskäyttöautoilusta opiskelijoilta:
No. Olen tässä Viisaan liikkumisen lähettiläänä päässyt (ja
joutunut – pelkään kaupunkiautoilua!) tutustumaan autojen yhteiskäyttöön ja
autojen yhteiskäyttöpalvelu City Car Clubin systeemiin. Homma toimii näin:
rekisteröidytään palveluun, käydään saamassa lyhyt perehdytys City Car Clubin
toimistolla, varataan käytettävä auto netissä ja talsitaan auton luokse. Autoja
on yli sadassa pisteessä eri puolilla Helsinkiä. Auto avautuu palvelunumeroon
soittamalla ja auton avaimet odottavat auton sisällä. Sitten vain ajamaan! Ja
lopulta auto palautetaan joko lähtöpisteeseen tai johonkin muuhun niistä yli
sadasta pisteestä (riippuen sopimustyypistä). Oikeasti aika yksinkertaista –
jopa autoihin ja autoiluun tottumattomalle. Erilaisia autoja on runsaasti eri
puolilla kaupunkia ja auton voi ottaa käyttöön nopeallakin varoitusajalla.
Rehellisesti sanottuna yhteiskäyttöauto jännitti aluksi – epävarmana kuskina olin varma, että romutan sen ensimmäisessä risteyksessä. Vähän sama tilanne kuin joskus isän autoa lainatessa. Autoilin CCC:n opiskelijapakettiin kuuluvalla
kaupunkiajokilla. En ole koskaan ymmärtänyt autoista mitään enkä erota autoa
toisesta. Nytkin kävi niin, että parkkihallissa lampsin tyytyväisenä
vaaleansinisen Bemarin luokse näpsyttelemään avaimia, kunnes ystäväni
huomautti, että eikö sun pitänyt olla liikenteessä pienellä, vaaleansinisellä Fiatilla.
Pikku-Fiat onkin osoittautunut suurimmaksi huolenaiheekseni: se oli kaunis kuin karkki ja ajaminen oli ketterää, kivaa - ja koukuttavaa. Olen alkanut haaveilla kesäisistä ajoretkistä lähikuntiin ja kaukaisimmille uimarannoille. Olin myös ehtinyt unohtaa yhden autoilun parhaista puolista: laulamisen! Mikään ei vedä vertoja autossa laulamiselle, ei mikään! (Miksi se on niin kivaa?)
Eromme oli haikea ja minua harmitti, etten voinut lunastaa uutta vaaleansinistä ystävää ikiomaksi. Yhteiskäyttöautoon kun ei voi jättää omaa autolaulamisen CD-kokoelmaa, ripustaa omaa wunderbaumia tai käydä unettomina öinä ihailemassa sitä omassa parkkihallissa.
Eihän tässä näin pitänyt käydä. Minun piti mollata
yksityisautoilua ja pönkittää kevyttä ja julkista liikennettä ja niiden
sopivana jatkeena toimivaa yhteiskäyttöautoilua. Olen pohtinut vakavissani,
voiko autojen yhteiskäyttö lopulta lisätä autoilua? Eikö muillekin käy näin:
autoilusta tuleekin liian hauskaa ja liian helppoa (kun ei tarvitse huoltaa,
vakuuttaa, katsastaa, jne.)? Yhteiskäyttöauto alkaa tarttua mukaan lyhyille
kauppareissuille ja huviretkille. Löytyykö aiheesta tutkimusta? Onko kukaan
selvittänyt, onko yhteiskäyttöautoilu kupla vai ratkaisu?
Google heitti eteeni Ville Voltin liikennevirastolle vuonna
2010 tekemän selvityksen, jossa todetaan seuraavaa:
”Autojen yhteiskäytön
vaikutusten arviointi on haastavaa, koska yhteiskäyttöautoilun aloittavista
henkilöistä osa käyttää autoa aikaisempaa enemmän (autottomat liittyjät) ja
osalla taas henkilöauton käyttö vähenee (autosta luopuvat). Lisäksi syntyy
osittain spekulatiivinen vaikutus sitä kautta, että osa järjestelmään
liittyvistä jättää tämän ansiosta auton hankkimatta. Useissa tutkimuksissa on
osoitettu, että kokonaisuutena autojen yhteiskäyttö kuitenkin lisää kävelyä,
pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä sekä vähentää henkilöauton käyttöä ja
kasvihuonekaasujen päästöjä. Autojen yhteiskäyttö myös säästää huomattavasti
kaupunkitilaa pysäköintipaikkojen tarpeen vähenemisen myötä.”[1]
Jos tämä selvitys osaa ennustaa käyttäytymistäni, voin siis
huokaista helpotuksesta: Yhteiskäyttöautoiluni tulee olemaan suunniteltua ja
toimimaan nimenomaan joukkoliikenteen täydentäjänä. On myös oletettavaa, etten
opiskelijaelämän muuttuessa työ- tai vaikka suurperhe-elämäksi, turvaudu oman
auton ostoon.
Silti mietin, voinko ensi kesänä autoilla uimarannalle? Onko
huviautoilu koskaan perusteltua? Edes yhteiskäyttöautolla? Vai pitäisikö valita
uimaranta, jolle pääsen ilman tuota kesätaivaan sinistä nelipyöräistä toveriani?
[1] Voltti
2010, 12. Tutkimus kokonaisuudessaan osoitteessa: www.eco2.fi/uploads/hankkeet/lts_2010-45_autojen_yhteiskayton_web.pdf
Moikka
VastaaPoistaIdea yhteiskäyttöautoilussa on vähentää autojen määrää ja täten yleistä ajosuoritetta. Tehdä kaupungeista viihtyisimpiä ja muuttaa ihmisten käsitystä auton omistamisen tarpeesta. City Car Clubin palvelut ovat rakennettu niin että omasta autosta on helppo luopua. Tämän jälkeen liikutaan viisaasti yhteiskäyttöautolla, pyörällä ja julkisella liikenteellä.
Kun kyseessä on ihminen joka ei ole omistanut autoa, voi tuntua helposti siltä että autoilu lisäntyy. Tämä voi olla ko. henkilön kohdalla totta, mutta taas autosta luopuneen henkilön kohdalla vaikutus on usein päinvastainen.
Faktoja:
Yksi yhteiskäyttöauto korvaa 8-9 henkilöautoa. (http://motiva.fi/liikenne/liikenteen_projekteja/momo_car-sharing_halpaa_helppoa_ja_fiksua_autoilua_autojen_yhteiskaytolla/)
Auton valmistumisesta aiheutuvat päästöt ovat n. 6400kg
Autoilla ajetaan Suomessa keskimäärin 19 vuotta. (http://www.autoliitto.fi/?x20043=4288972)
Auto vaihdetaan keskimäärin Suomessa 3-4 vuoden välein: (http://www.ts.fi/teemat/auto+ja+liikenne/1074223362/Yha+korkeampi+varustetaso+nostaa+uusien+autojen+hintoj)
Keskimääräinen ajosuorite Suomessa on 18 000km.
Keskimääräiset päästöt ovat 140g/km
(http://www.trafi.fi/tietoa_trafista/ajankohtaista/1704/hiilidioksidipaastot_vaikuttavat_tyosuhdeautojen_valintaan)
Tällöin yksityisautosta aiheutava co2 päästö voidaan laskea seuraavanlaisesti: 6328kg + (0,140x18000x19) = 54 208kg Kaava: Valmistus + (keskimääräinen co2 x keskimääräinen ajosuorite x keskimääräinen elinkaari).
Keskimäärin City Car Clubin asiakkaat ajavat vuodessa 1074km. Autoa kohti CCC:llä on n. 20 aktiivista käyttäjää. Tällöin yhden auton kokonaisajosuorite on 21 480km. Vertailukaava: 6328kg + (0,140x21480x19)= 63 464kg
Yhteiskäyttöautot uusitaan kolmen vuoden välein, tällöin 19 vuoden aikana CCC vaihtaa 19/3= 6,3 autoa.
Yksityiset vaihtavat autoa 3-4 vuoden välein. Tällöin heidän vertailulukunsa on 19/3,5= 5,42
Tällöin yhden auton (5,42 auton) 19 vuoden elinkaaripäästöt ovat: 6328kgx5,42+(0,14x18000x19x5,42) = 293 806kg
Kaava: Autonvalmistus x vaihtoväli 19 vuoden aikana + (keskimääräiset päästöt x keskimääräiset kilometrit x keskimääräiset vuodet)
Vastaavasti yhden yhteiskäyttöauton (6,3 auton) elinkaaripäästöt ovat: 6328kgx6,3(0,14x21480x3)+(0,14x18000x16x6,3) = 302 903kg
Välivertailu: 19 vuoden aikana:
Yksityinen auton omistus: 293 806kg
Yhteiskäyttöauto: 302 903kg
Yksi yhteiskäyttöauto korvaa 8-9 yksitysiautoa. 19 vuoden aikana yksityisauton omistajat uusivat autonsa 3-4 vuoden välein: 19/3,5x8 = 43,42kpl.
19 vuoden elinkaaren aikana yhteiskäyttö korvaa 43,36 yksityisautoa.
Yhteiskäyttäpalvelun ympäristön kuormituksen vähennys on siis tällöin 302 903kg-(43,36x293806kg) = 12 739 428kg
Yksi yhteiskäyttöauto säästää 0,0127 Megatonnia hiilidioksiidia 19 vuoden vertailukauden aikana.
Loppuyhteenvetona: Yhteiskäyttöautoilu vähentää liikenteen kokonaispäästöjä dramaattisesti, varsinkin henkilön joka uusii autonsa 3-4 vuoden välein siirtyessä käyttämään yhteiskäyttöautoja. Tällöin hänen kokonaisajosuoritteensa pienenee ja hänen autoilunsa elinkaari päästöt pienenevät huomattavasti.
Ilkka Tiainen
City Car Club